Oman tyylin löytäminen

 Tällä viikolla tulikin kokeiltua uutta, sekä omassa maalauksessa että käytyä Salon taideseuran elävän mallin piirrustusillassa ensimmäistä kertaa.


Oman tyylin löytäminen

Ylläolevassa kuvassa on itselle hieman uutta tyyliä oleva akvarellimaalaus. Se on korostetusti feminiininen, täynnä vaaleanpunaista, pehmeitä sävyjä ja aihekin vastaa sitä.

Jokainen joka tuntee minut tietää että vaaleanpunainen on lempivärini ja se näkyy minun tyylissäni sekä pukeutumisessa niin kuin myös taiteessani. Mutta nykyään olen vähän hillinnyt sitä ihan työpukeutumisessa ja se on vastannut enemmän klassista kuin naisellisen tyttömäistä. Välistä se alkoi jo tuntumaan "naamiolta" joka peittää sen oman sisimmän. Samoin taiteessani en valitse ihan pelkkää söpöilyä ja pehmeyttä vaan pyrin yhdistämään siihen muutakin vaikka ehkä juuri se pehmoilu onkin minusta se osa joka haluaa tulla enemmän esille.

Joten aloin etsimään omaan tyyliin korostetusti naisellisuutta saadakseni itseni taas tasapainoon. 



Elävä malli olikin alaston

No eilen menin ensimmäisen kerran Salon taiteilijaseuran elänä mallin piirrustusiltaan. Piirtäminen on itselle tuttua jo lapsesta asti mutta tästä minulla ei ollut mitään hajua mitä se sisältää.

Muutenkaan en ollut käynyt kyseisessä paikassa kertaakaan joten oli mukana vähän paikan etsintää. Saavuttuani paikalle kuulin että koska tämä on Croquispiirtämistä aika olisi avainsana ja sitä olisi muutama minuutti sitten asento vaihtuisi.

Siellä sitten kiertelin näyttelyä jossa muuten oli todella upeita paikallisten taiteilijoiden töitä esillä ja huomasin että malli oli vaihtanut ylleen "kaavun" eli sellaisen nopean hameen tyylisen. Ajattelin vain että hän haluaa meidän piirtävän sen kuvaan.

Menin istumaan ja otin välineet esiin. Ja malli heitti sen kaavun syrjään. Siis tämä olikin alastoman kehon piirtämistä?

Jotenkin naiivisti luulin että kyseessä olisi ihan vaatteet päällä olevan ihmisen piirtämistä, tämä käänne oli sinäänsä hyvä juttu sillä olin jo pitkään miettinyt alastonkuvan maalaamista.

Itse kokemuksena tuo aika oli mielenkiintoinen, aloitimme kolmen minuutin sarjoista joista vaihtelimme minuuttiin, kahteen ja lopulta myös viiteen.

Minuutin ajat alkoivat nopean tauon jälkeen keskivaiheilla joka helpotti loppuajan piirtämistä ajan lisääntyessä. Sillä kun totut tekemään todella nopeaa jopa pieni lisäaika antaa paljon.



Itse kokemuksena tämä oli kyllä niin mukavaa että varmasti tulee mentyä uudestaankin.

Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kasvojen tunteen maalaaminen

Vähän minusta